BMW:n 4-sarja kasvaa Cabrio-avomallilla. Näyttävä, erottuva ja urheilullinen malli yhdistää ajamisen nautinnon pehmeäkattoisen avoauton hauskuuteen.

Kuudennen sukupolven avomalli on suora jälkeläinen 35 vuotta sitten myyntiin tulleelle ensimmäiselle 3-sarjan avoautolle.

Autossa on perinteisen kovakaton ja kangaskaton uusi välimuoto, softtop eli pehmeä katto. Se yhdistää kovakattoisen mallin vahvuuden ja malliin sopivan kangaskaton ulkonäön. Katto on 40 prosenttia kevyempi kuin edeltäjämallissa, silti sen eristää ääntä ja lämpöä merkittävästi tavanomaisia kattoratkaisuja paremmin.

Auton runkoa on jäykistetty hieman Coupé-malliin verrattuna, keulan alaosaan on lisätty alumiininen paneeli, ja sivuhelmoista on tehty erittäin vääntöjäykkiä. Matalan painopisteen, parantuneen aerodynamiikan ja rungon mallikohtaisten muokkausten ansiosta auton ajotuntuma on hyvin tarkka.

Auto tulee myyntiin ensi vuoden maaliskuussa Suomessa kahdella malliversiolla, joista huippumalli BMW M440i xDrive Cabriossa on kuusisylinterinen bensiinimoottori (275kW/374 hv). Toisena vaihtoehtoina on 420i Cabrio nelisylinterisellä bensiinimoottorilla.

Malliston autoissa on vakiona kahdeksanportainen Steptronic-automaattivaihteisto. Valinnaisena on tarjolla Steptronic Sport -automaattivaihteisto ja sen uusi Sprint-kiihdytystoiminto nopeisiin ja dynaamista kiihdytystä vaativiin ajoliikkeisiin.

Cabrio erottuu 4-sarjan tapaan ulkoa hyvin selvästi 3-sarjan malleista. Keskeiset muotoiluelementit, kuten selkeälinjaiset pinnat ja näyttävä keula, yhdistelevät BMW:n historiaa ja tulevaisuuden muotoilua.

Katto avautuu tai sulkeutuu 18 sekunnissa. Tavaratilan koko on 385 litraa, kun katto on ylhäällä ja 300 litraa katto alhaalla. Autosta tulee markkinoille myös M Sport -versio.

Uuden 4-sarjan Cabrion autoverollinen alkaen-hinta on 59 211,97 euroa

Continental VikingContact 7 kiri Moottori 10/2020 -lehden kitkarengastestissä jaetulle ykkössijalle.

Moottorin testissä oli mukana koon 225/50 R17 -kitkarenkaita neljältä valmistajalta. Testissä selvitettiin kitkarenkaiden kiihdytystä, jarrutusta ja ajettavuutta lumella, jarrutusta ja ajettavuutta märällä asfaltilla sekä jarrutusta kuivalla asfaltilla. Lisäksi mitattiin renkaiden melutasoa nopeuksilla 50, 80 ja 100 km/h.

VikingContact 7:n vahvuudet

Continentalilta testissä oli mukana VikingContact 7, joka on hallinnut kitkarengastestejä Moottori-lehden mukaan varsin suvereenisti vuodesta 2018. Viimeksi Continental voitti Moottori 12/2019 -lehden nastattomien 16-tuumaisten talvirengastestin selkein lukemin.

Tänäkin vuonna Continental pärjäsi haastajiinsa nähden tuttuun tyyliin. VikingContact 7 otti ykköspaikan lumella tehdyissä kiihdytyskokeissa ja jarrutuksissa. Samoin lumikäsittelyradalla Continental nousi kirkkaaseen kärkeen.

Testiajajien mukaan VikingContact 7 ”kiihtyy, pysähtyy ja kääntyy nöyrästi kuljettajan toiveiden mukaan, oli auton tai renkaan asento kulkusuuntaan nähden miltei mikä tahansa.” Rengas on myös ”erityisen etevä loivissa kovavauhtisissa kaarteissa, joissa se kykenee vastustamaan yliohjautumista kaikkein parhaiten.”

VikingContact 7 saa raadilta kiitosta rauhallisesta ajokäytöksestä kaikissa olosuhteissa, erinomaisesta lumipidosta ja tarkasta ohjautuvuudesta sekä erinomaisesta sivuttaispidosta jäällä.

Lopputuloksissa Continental otti kärkipaikan yhdessä Michelinin kanssa tasapistein 9,1.

Kitkarenkaiden kärkikaartia

VikingContact 7 -kitkarengas ylsi syyskuussa myös Tekniikan Maailma 17/2020 -lehden rengastestissä kärkikaksikkoon. Testituloksissa todettiin, että rengas on erinomainen erityisesti jäällä lyhyine jarrutusmatkoineen sekä ääritilanteissa nopean ohjautuvuutensa ansiosta. Lumella VikingContact 7 osoittautui tässäkin testissä parhaaksi ja helposti hallittavaksi kaikissa tilanteissa.

”Continentalin ajokäytös on jäällä kaikkein tasapainoisinta erinomaisen sivuttaispidon ansiosta.”  Moottori 10/2020

LÄHDE: Moottori-lehti nro 10/2020 kitkarengasvertailu.

BMW tuo 35 vuotta sitten ensimmäistä kertaa esiteltyyn keskiluokan Premium-urheiluautojen mallistoon nyt uusimman sukupolven M3 Sedan-, M3 Competition Sedan-, M4 Coupé- ja M4 Competition Coupé -mallit. Autot yhdistävät radalle optimoidun suorituskyvyn huippuluokan käytettävyyteen arkiajossa aivan uudella tavalla.
Uutuusmallit tulevat myyntiin loppuvuodesta 2020 ja M Competition -mallien xDrive-nelivetoversiot kesällä 2021. Viisipaikkaisen Sedanin ja nelipaikkaisen Coupén voimanlähteenä on BMW M TwinPower Turbo -teknologiaa käyttävä kuusisylinterinen moottori (353 kW/480 hv). M3 ja M4 -malleissa on kuusivaihteinen käsivaihteisto.
Competition-mallissa tehoa on korotettu 375 kW:iin/510 hv:aan ja veto siirtyy takapyörille Drivelogic-järjestelmää käyttävällä 8-vaihteisella M Steptronic -automaattivaihteistolla. Nelivetoisissa xDrive-malleissa voi käyttää 4WD- ja 4WD Sport -ajotiloja, joista jälkimmäinen ohjaa enemmän vääntöä takapyörille.

M3 Sedanin ja M4 Coupén maksimivääntö 550 Nm on käytettävissä laajalla kierrosalueella, 2650–6130 kierroksella minuutissa. Competition-mallien 650 Nm:n maksimiväännön kierrosalue on myös laaja eli 2750–5500 kierrosta minuutissa. BMW M3 Sedan ja BMW M4 Coupé kiihtyvät nollasta sataan kilometriin tunnissa 4,2 sekunnissa ja Competition-mallit 3,9 sekunnissa.

Uutuusmallien kehitysharppaukset edeltäjiinsä verrattuna ovat syntyneet kehitysprosessissa, jota on tehty osittain samaan aikaan BMW M4 GT3 -kilpa-auton testauksen kanssa. Sarjan autoja yhdistää tunteita herättävä suorituskyky, visuaalisesti näyttävä muotoilu sekä uusi M-sarjan oma hallinta/käyttöjärjestelmä, jolla autoa voi säätää sopivaksi matka-ajoon maanteillä tai dynaamiseen ajoon suljetuilla tiealueilla.

Autoihin saa lisävarusteena täysin uuden M Drive Professional -ajotilan, joka on tarkoitettu erityisesti kilparadalle. Siihen kuuluu kymmenportaisesti säädettävä M Traction Control -luistonesto, M Drift Analyzer ajamisen analysointiin sekä M Laptimer ajanottoon.

Auton muotoilussa keskeisiä piirteitä ovat kehyksetön M-versio munuaisen muotoinen jäähdyttimen säleikkö ja sen vaakasuuntaiset rivat, näyttävät pyöräkotelot ja niiden M-ilmanottoaukot sekä levitetyt kynnykset, johon auton helmat yhdistyvät. Autojen kevyestä ja lujasta hiilikuituvahvisteisesta muovista (CFRP) valmistettu katto, takaspoileri ja kahdet tuplapakoputket ovat M-sarjan vakiovarusteita.

Auton vakiovarusteluun kuuluvat adaptiiviset LED-ajovalot, ja lisävarusteena autoon on saatavilla tehokkaat BMW Laserlight -ajovalot.

BMW M3 Sedanin ja M4 Coupén mallien yhdistetty kulutus on 10,8 l/100 km* ja yhdistetyt CO₂-päästöt 248 g/km*. Competition-mallien yhdistetty kulutus on 10,2 l/100 km* ja yhdistetyt CO₂-päästöt 234 g/km*.

Uuden M3-sarjan autoverollinen alkaen-hinta on 130 631,43 euroa.

Ford on esitellyt Euroopassa erittäin suorituskykyisen Mustang Mach-E GT -mallin, joka kiihtyy 0–100 km/h nopeuteen 3,7 sekunnissa. Malli tulee Euroopan markkinoille loppuvuonna 2021.

Mustang Mach-E GT on luokkansa nopeiten kiihtyvä auto. Siinä on 465 hevosvoimaa, nelivetojärjestelmä ja täyssähköinen voimansiirto, jonka ansiosta suorituskyky on hyödynnettävissä koko ajan.

Mustang Mach-E GT -mallin omistajilla on pääsy alan kattavimpaan latausverkostoon Euroopassa, mistä on hyötyä pidempiä matkoja silmällä pitäen. Kaikki Mustang Mach-E:n vuonna 2020 ja vuoden 2021 aikana tilanneet saavat viiden vuoden ajaksi ilmaisen jäsenyyden kasvavaan FordPass-latausverkostoon². Verkostossa on nyt yli 155 000 latausasemaa Euroopassa. Palvelu on toteutettu yhteistyössä NewMotionin kanssa.

Lisäksi Mach-E -asiakkaat saavat vuoden ilmaisen jäsenyyden IONITY-pikalatausverkostoon, jossa on tällä hetkellä yli 270 latausasemaa. Tavoite on, että IONITY-latausverkostossa on 400 asemaa tämän vuoden loppuun mennessä. Latauksesta veloitetaan toteutuneet kustannukset.

Mustang Mach-E GT esiteltiin ensimmäisen kerran Rotterdamissa järjestetyssä Fordin Go Electric -kiertueen tapahtumassa. “Uusi Mustang Mach-E GT näyttää, mistä täyssähköisessä suorituskyvyssä on todella kyse. Latausverkostomme avulla Mustang Mach-E -asiakkaat voivat nauttia sähköisestä Mustang-ajokokemuksesta tietäen, että auton saa helposti ladattua kaikkialla Euroopassa”, sanoo Stuart Rowley, President, Ford of Europe.

Sähköistä suorituskykyä

Mustang Mach-E GT tarjoaa suorituskyvyn lisäksi ikonisen Mustang-urheiluauton luonteen sekä tilat viidelle matkustajalle. 465-hevosvoimainen, kaksi moottoria käsittävä voimansiirto tuottaa 830 Nm vääntöä erikseen etu- ja taka-akseleille. Tämän ansiosta auto reagoi entistä nopeammin ja kiihtyy 0–100 km/h samassa ajassa kuin Tesla Model Y. Huippunopeus on rajoitettu 200 km/h.

Mach-E GT:ssä on MagneRide adaptiivinen jousitus, 20-tuumaiset kevymetallivanteet, punaiseksi maalatut jarrusatulat sekä ainutlaatuiset ulkovärit Grabber Blue ja Cyber Orange. Ohjaamon 15,5-tuumainen full HD -kosketusnäyttö toimii uuden sukupolven SYNC-tietoviihdejärjestelmän³ käyttöliittymänä. Järjestelmä oppii tuntemaan kuljettajan tavat ja tekee niiden perusteella älykkäitä ehdotuksia. Urheilullista tyyliä täydentävät Ford Performance -istuimet sekä ohjauspyörä mokkanahkaisilla yksityiskohdilla.

Mustang Mach-E GT:ssä on vakiovarusteena pidemmän toimintamatkan takaava 88 kWh akku. Auton arvioitu toimintamatka onkin jopa 500 km (WLTP). ⁴ Intelligent Range -järjestelmä ennustaa tarkasti jäljellä olevaa toimintamatkaa ottamalla huomioon kuljettajan ajotavan, sääennusteet ja muista Mustang Mach-E -autoista saadun datan.

Fordin nelivetoinen Mustang Mach-E vakiomalli, jossa on isompi 98 kWh akku, kiihtyy 0–100 km/h nopeuteen 5,1 sekunnissa ⁵ – yhtä nopeasti kuin Tesla Model Y Long Range – ja sen arvioitu sähköisen ajon toimintamatka on jopa 540 km (WLTP).⁴

Ford kuuluu IONITY-verkostoon, joka toimittaa suurteholatausasemia Eurooppaan. FordPass-latausverkosto ja IONITY ovat erityisen hyödyllisiä asiakkaille, joilla ei ole mahdollisuutta ladata autoaan kotona tai työpaikalla.

Ladattaessa 98 kWh akulla varustettua takavetoista Mustang Mach-E:tä jopa 150 kW teholla IONITY-asemalla, arvioitu 119 km toimintamatkan lisäys saavutetaan noin 10 minuutin latauksella⁶. Mallin täyssähköinen toimintamatka on jopa 610 km (WLTP). ⁴

Laaja sähköistettyjen autojen mallisto

Fordilla uskotaan, että laaja valikoima sähköistettyjä voimansiirtoratkaisuja on paras tie kohti energiatehokkaampaa autoilun tulevaisuutta. Tämän vuoden elokuun loppuun mennessä myydyistä Puma-malleista 75 prosenttia oli 48 voltin kevythybridejä, ja Kuga-malleista puolestaan 55 prosenttia ladattavia hybridejä. Ford esittelee 17 sähköistettyä mallia Euroopassa vuoden 2021 loppuun mennessä.

Transit Custom ladattavaa hybridiä (PHEV) testattiin Iso-Britanniassa noin vuoden ajan 20 autolla. Testijakson aikana autoilla ajettiin yhteensä yli 240 000 kilometriä. Tuloksista havaittiin, että Lontoon keskustassa tapahtuneesta ajosta 75 prosenttia suoritettiin puhtaasti sähköllä, mikä vähensi keskustan pakokaasupäästöjä merkittävästi.

Fordin itselataavien täyshybridien mallisto täydentyy ensi vuoden alkupuolella S-MAX ja Galaxy täyshybridimalleilla. Tuotteet valmistetaan Espanjan Valenciassa, kuten myös jo myynnissä olevat Mondeon täyshybridimallit. Ford on investoinut Valencian tehtaaseen 42 miljoonaa euroa – muun muassa viimeisintä teknologiaa olevaan akkujen kokoonpanolinjaan.

“Myyntiluvut puhuvat puolestaan. Uskomme yhä useamman huomaavan, että kevythybridit, täyshybridit ja ladattavat hybridit sopivat heidän elämäntyyliinsä. Sähköistettyjen tuotteidemme osuuden kasvu vaikuttaa lupaavalta”, Rowley toteaa.

Äärimmäistä sähköistä suorituskykyä

Rotterdamissa esiteltiin ensimmäistä kertaa Euroopassa myös täyssähköinen Mustang Mach-E 1400 – ainutkertainen prototyyppi, jossa on tehoa yli 1 400 hevosvoimaa.

Ford Perfomance ja RTR Vehiclesin asiantuntijoiden 10 000 tunnin yhteistyön tuloksena syntyneen Mustang Mach-E 1400:n tavoitteena on pienentää kuilua sen välillä, mihin sähköautot pystyvät ja mihin asiakkaat uskovat niiden pystyvän.

Auton aerodynamiikka on optimoitu, ja sen seitsemän moottorin säätämiseen on valtava määrä vaihtoehtoja driftingistä kovavauhtiseen ratakisaan.

“Toinen on tuotantomalli, toinen äärimmäinen prototyyppi. Mutta Mustang Mach-E GT:llä ja Mustang Mach-E 1400:lla on kuitenkin jotain yhteistä. Välitön, säätyvä voimansiirto ja sellainen ajokokemus, joka täytyy itse kokea sen ymmärtääkseen”, Rowley toteaa.

Liikenneonnettomuuksien tutkijalautakuntien ilmoittamien ennakkotietojen mukaan tämän vuoden tammi–elokuussa tapahtui 155 kuolemaan johtanutta tieliikenneonnettomuutta, joissa kuoli 167 henkilöä. Alle 25-vuotiaiden kuljettajien aiheuttamien kuolonkolarien määrä tarkastellulla ajanjaksolla oli pienin tutkintahistorian aikana.

Alle 25-vuotiaat kuljettajat aiheuttivat tammi–elokuussa 20 kuolemaan johtanutta moottoriajoneuvo-onnettomuutta. Määrä on pienin liikenneonnettomuuksien tutkintahistorian aikana, tarkasteltaessa tammi–elokuun onnettomuuksia vuosittain.

”Nuorten kuljettajien osalta liikenneturvallisuuden kehitys näyttää tänä vuonna myönteiseltä, kun tarkastellaan kaikkein vakavimpien, kuolemaan johtaneiden, liikenneonnettomuuksien määrää. Tämän vuoden myönteisestä kehityksestä huolimatta nuorten onnettomuusriski on kuitenkin yhä muita ikäryhmiä suurempi”, liikenneturvallisuustutkija Salla Salenius toteaa.

Erityisesti kaksipyöräisillä ajettuja onnettomuuksia tapahtui nuorille kuljettajille edellisvuotta vähemmän. Elokuun loppuun mennessä ei tapahtunut yhtäkään kuolemaan johtanutta mopokolaria ja nuorten kuljettajien moottoripyöräonnettomuuksia tapahtui viisi edellisvuotta vähemmän.

”Kesä on mopoilijoiden ja moottoripyöräilijöiden kannalta ratkaisevaa aikaa, tänä vuonna mentiin myönteiseen suuntaan ja onnettomuuksia tapahtui viime vuotta vähemmän”, Salenius kommentoi.

Kuluneen vuoden yleisin onnettomuustyyppi moottoriliikenteessä on ollut tieltä suistuminen. Suistumisonnettomuuksia tapahtui elokuun loppuun mennessä kaikkiaan 54. Kohtaamisonnettomuudet eli nokkakolarit vähenivät edellisvuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna. Nokkakolareita tapahtui elokuun loppuun mennessä 34.

”Liikennejärjestelmän suunnittelussa tulisi huomioida, että tienkäyttäjät tekevät virheitä. Järjestelmän tulisi huolehtia, etteivät nämä virheet johda kuolemaan tai vakavaan loukkaantumiseen”, OTIn liikenneturvallisuusjohtaja Kalle Parkkari huomauttaa.

Tammi–elokuussa liikenneonnettomuuksissa menehtyi 18 polkupyöräilijää ja 15 jalankulkijaa, mikä on kaksi enemmän kuin viime vuonna samalla ajanjaksolla.

Moottoriajoneuvojen välisiä yhteenajoja vähiten viiteen vuoteen

Tammi–elokuussa vuonna 2020 liikenneonnettomuuksien tutkijalautakunnille tuli tutkittavaksi kaikkiaan 155
kuolemaan johtanutta tieliikenneonnettomuutta, joissa kuoli 167 henkilöä. Niin onnettomuuksia kuin kuolleita oli kuusi vähemmän kuin edeltävänä vuonna samana aikana

Koronaan liittyvät poikkeusolot eivät näy onnettomuuksien lukumäärässä

Tutkijalautakuntien tammi–elokuussa tutkimien kuolemaan johtaneiden onnettomuuksien kokonaismäärä ei, satunnaisvaihtelu huomioiden, poikkea merkittävästi edellisten vuosien määristä.

Onnettomuuksien taustalla vaikuttaneet riskitekijät eivät ole vielä tiedossa. Näin ollen ei vielä voida arvioida, missä määrin koronavirukseen liittyvät poikkeusolot mahdollisesti vaikuttivat tapahtuneiden onnettomuuksien syntyyn.

Tammi–elokuun ennakkoluvut ovat tilastollisesti pieniä ja satunnaisvaihtelulla on suuri osuus. Ennakkoluvut ovat liikenneonnettomuuksien tutkijalautakuntien välittömästi onnettomuuspaikkatutkinnan jälkeen ilmoittamia ennakkotietoja. Tietoihin perustuvan OTI-ennakkoraportin on tuottanut Onnettomuustietoinstituutti.

Parhaillaan kunnissa käsiteltävänä oleva Helsingin seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen MAL-sopimus 2020–2031 on jatkoa sopimuskaudelle 2016–2019. Vihdin kunnanvaltuusto hyväksyi MAL-suunnitelman 9. syyskuuta 2019, mutta lausui jo silloin, ettei Vihti tue tie- tai ruuhkamaksujen käyttöönottoa miltään osin. Vihdin kanta ruuhkamaksuihin on yhä ennallaan: 21. päivä syyskuuta 2020 pidetyssä kokouksessaan kunnanvaltuusto kieltäytyi hyväksymästä ruuhkamaksujen käyttöönottoa osana MAL-sopimusta 2020–2031.

– Pidämme kehyskunnissa ongelmallisena sitä, että ruuhkamaksujen säännösvalmistelu on käynnistetty ilman kattavaa selvitystyötä ruuhkamaksujen todellisista vaikutuksista, toteaa kunnanjohtaja Erkki Eerola.

Käytännössä ruuhkamaksut kohdistuisivat voimakkaimmin joukkoliikenneyhteyksien ulkopuolella oleviin työssäkävijöihin ja niihin, joilla ei ole varaa tai halua asua pääkaupunkiseudulla. Näin tiemaksut rasittaisivat eniten pienituloisia ja heikentäisivät osaltaan työvoiman saavutettavuutta Helsingin seudulla. Jopa 1500 euroon vuodessa nousevat tiemaksut muodostaisivat käytännössä kehyskuntaveron, jolla todennäköisesti olisi merkitystä myös asuin- ja työpaikan valintaan. Tämä suuntaus on täysin väärä, sillä tehtyjen ratkaisujen tulisi edistää työvoiman liikkuvuutta sekä asumisen ja työssäkäynnin joustavuutta niiden haittaamisen sijaan.

– Nyt esillä ollutta ruuhkamaksumallia ei voi mitenkään hyväksyä. Esillä ollut malli ei edes vähentäisi ruuhkia, se vain kasvattaisi työssäkäynnin kustannuksia, sanoo kunnanvaltuuston puheenjohtaja Eerikki Viljanen.

Autoiluun ja siitä aiheutuviin päästöihin lyödään helposti suurimman ilmastosynnin leima. Suomen Ympäristökeskuksen teettämän tutkimuksen mukaan tieliikenteen osuus koko Suomen kasvihuonekaasupäästöistä on noin 17 prosenttia. Henkilöautoliikenteen osuus on 9 prosenttia ja tieliikenteen tavarankuljetusten vastaavasti 7 prosenttia. Tutkimustulosten valossa on selvää, että tiemaksujen aikaansaama liikenteen vähentyminen ja siitä aiheutuva hiilidioksidipäästöjen aleneminen jää mitättömälle tasolle ilmastotyön kokonaisuudessa.

– Tiemaksuja tahtovilta puuttuu täysin ymmärrys alueemme työssäkäyvien ihmisten arjesta, summaa kunnanhallituksen puheenjohtaja Tuija Sundberg.

Liikenteen aiheuttamien päästöjen hillitsemisessä keppiä tehokkaampi keino on porkkana: kun kehittämisen kohteena ovat toimiva joukkoliikenne ja liityntäpysäköinti, vaihtoehtoiset polttoaineet sekä kevyenliikenteenväylät, jokainen voi itse tehdä ratkaisun siitä, millä kulkuvälineellä työmatkansa taittaa.

Vihti vaatii, että liikenteen ohella arvioidaan mahdollisuuksia vähentää myös asumiseen ja rakentamiseen liittyviä hiilidioksidipäästöjä osana maankäytön, asumisen ja liikenteen yhteissuunnittelua.

Tänä vuonna talvirenkaat pitää vaihtaa autoon jo marraskuussa, jos sää tai keli sitä edellyttää. Uuden tieliikennelain myötä renkaiden vaihto ei ole enää sidottu vain kalenteriin, vaan se tulee tehdä kelin mukaan.

Uusi tieliikennelaki toi kesäkuussa voimaan astuttuaan muutoksia myös talvirenkaiden käyttöön. Lain mukaan talvirenkaita pitää tästä syksystä alkaen käyttää marras-maaliskuussa, jos sää tai keli sitä edellyttää. Aiemmin niin sanottu talvirengaspakko oli voimassa joulukuusta helmikuuhun, joten vaadittu käyttöaika on pidentynyt kahdella kuukaudella, mutta se on nykyisin sidottu ajokeliin.

– Periaatteessa esimerkiksi Etelä-Suomessa voi ajaa kesärenkailla läpi talven, jos tiet ovat sulat eikä lämpömittari painu pakkaselle. Kannattaa kuitenkin muistaa, että sää voi muuttua yllättäen ja jäätä on varmasti jossakin silloin, kun lämpötila laskee nollaan. Uusi laki korostaa kuljettajan harkintaa, joten viimeistään lokakuun lopulla Etelä-Suomessakin kannattaa alkaa katsoa säätiedotuksia tarkkaan, sanoo liikenneturvallisuuden johtava asiantuntija Markus Nieminen LähiTapiolasta.

Nastarenkaita saa uuden lain mukaan käyttää marras- ja maaliskuun välisen ajan ja muulloinkin, jos sää tai keli sitä edellyttää. Nieminen pitää lainuudistuksessa joustavuuden lisäksi hyvänä sitä, että se voi vähentää teiden kulutusta ja tiestä irtoavaa katupölyä, jos esimerkiksi nastoilla ei ajeta suotta sulalla kelillä.

– Turvallisuuden tähden kuljettajan kannattaa marraskuun lähetessä miettiä tulevia ajojaan. Jos tiedossa on esimerkiksi pitkä reissu toiselle puolelle Suomea, voi talvirenkaat olla järkevää vaihtaa alle jo ennen lähtöä. Jos taas ei aio vaihtaa renkaita aiempaan tapaan koko talveksi, onko sitten valmis ottamaan riskin, että joulukuussa on yksittäisiä pakkas- tai lumisadepäiviä. Kannattaa miettiä, kuinka silloin pääsee liikkeelle.

Monelle yllätys – osa vaihtaa vain tarvittaessa

LähiTapiolan syksyllä tehdyn Arjen katsaus -kyselyn mukaan vajaa kolmannes autoilijoista ei vielä ole tietoinen uudistuneista rengassäännöistä. Kyselyyn vastanneista autoilijoista 28 prosenttia kertoo, etteivät he tienneet, että talvirenkaiden pitää olla tänä syksynä vaihdettuna jo marraskuun alussa, jos sää tai keli sitä edellyttää. Enemmistölle muutos oli kuitenkin jo tuttu.

Kun autoilijoilta kysyttiin, kuinka lainmuutos tulee vaikuttamaan heidän suhtautumiseensa talvirenkaiden vaihtoon, lähes joka kolmas (31 %) arveli, että hän tulee vaihtamaan talvirenkaat vain, jos sää niin vaatii. Hieman yli puolet vastaajista (55 %) kertoi vaihtavansa renkaat kuten ennenkin ja käyttävänsä niitä läpi talvikuukausien. Jotkut arvelivat muuttavansa renkaanvaihdon ajankohtaa: todennäköisesti hieman myöhemmäksi kuin aiemmaksi.

Rengastyypin lisäksi kunto mielessä

Liikenteessä olennaista ei ole vain, että alla on lain ja sään edellyttämä rengastyyppi, vaan myös se, että renkaat ylipäätään ovat kunnossa. Talvirenkaiden vaihdon yhteydessä – tai jo sitä harkitessa – on hyvä tarkistaa kesä- ja talvirenkaiden kunto.

– Urasyvyyden ja rengaspaineiden lisäksi on tärkeää pitää silmällä renkaan yleistä kuluneisuutta ja ikää. Jos talvirengas lähentelee jo viiden vuoden ikää, kannattaa säännöllisen ajajan harkita renkaiden vaihtoa. Rengas menettää ominaisuuksiaan vuosien kuluessa ja esimerkiksi vanhan renkaan jarrutusmatka voi olla huomattavasti uutta pidempi, kertoo Markus Nieminen.

LähiTapiolan teettämään Arjen katsaus -kyselytutkimukseen vastasi 1.–9. elokuuta 2020 kaikkiaan 1 068 henkilöä. He edustavat Manner-Suomen 15–74-vuotiasta väestöä. Kysymyksiin auton talvirenkaista vastasi runsaat 300 henkilöä, jotka omistavat auton tai joilla on käytössä leasing-auto. Kyselyn toteutti Kantar TNS ja sen virhemarginaali on noin 3,1 prosenttiyksikköä.

Tieliikennelaki ja vaatimukset talvirenkaille

Uudistettu tieliikennelaki astui voimaan kesäkuussa 2020. Se korvasi aiemman, vuodesta 1982 voimassa olleen lain ja kokosi yhteen monia aiempia asetuksia.

Talvirenkaita on tästä edespäin käytettävä henkilö- ja pakettiautoissa sekä esimerkiksi moottoripyörissä 1. marraskuuta ja 31. maaliskuuta välisenä aikana, jos sää tai keli sitä edellyttää. Nastarenkaita saa käyttää vastaavana aikana ja muulloinkin sään ja kelin niin vaatiessa.

Urasyvyyden osalta lain vaatimukset ovat ennallaan. Talvirenkaiden kulutuspinnan pääurien syvyyden on oltava vähintään 3,0 millimetriä. Turvallisuuden tähden renkaita ei kuitenkaan kannata ajaa näin loppuun. Esimerkiksi sateella ja lumisella kelillä urasyvyyden on hyvä olla ainakin 4,0–5,0 millimetriä.

Talvirenkaat voivat olla nastallisia tai nastattomia. Nastattomia talvirenkaita kutsutaan kitkarenkaiksi. Niiden pito on yleensä parhaimmillaan lumisella tiellä. Jäisellä tiellä nastojen pitävyys on yleensä parempi.

Lähde: Finlex, Traficom

Valtiovarainministeri Matti Vanhanen on kaivanut jo moneen kertaan hylätyt paikantamiseen perustuvan tieverotuksen suunnitelmat jälleen esiin.  Vanhasen mallissa vilkkaasti liikennöidyillä teillä ajavien maksuja kompensoitaisiin tulonsiirroilla vähemmän liikennöidyille alueille. Suomessa ei ole myöskään perusteita Helsingin ajamalle ruuhkamaksulle.

Valtiovarainministeri Matti Vanhanen kertoi Ylen Ykkösaamussa lauantaina kehottaneensa liikenteen verotusta pohtivaa työryhmää valmistelemaan paikantamiseen perustuvaa mallia. Ajatus ei ole uusi, sillä vastaavanlaisia malleja on haudattu viimevuosina useaan otteeseen. Joka kerta on todettu, että järjestelmän hyöty-kustannussuhteessa ei ole mitään järkeä 5,5 miljoonan ihmisen maassa.

”Autoilun verotukseen ei tarvita kallista satelliittiperusteista järjestelmää. Aluepolitiikka voidaan hoitaa muullakin verotuksella. Mikäli autoilijoilta kerättäviä veroja halutaan poliittisilla päätöksillä muuttaa aluepainotteisiksi, niin se voidaan toteuttaa ajoneuvoveron porrastamisella. Näin toimii myös lakisääteinen liikennevakuutus. Tähän ei tarvita satojen miljoonien investointeja ja kymmenien miljoonien jatkuvia operointikustannuksia”, Autoliiton toimitusjohtaja Pasi Nieminen toteaa.

Myös huoli yksityisyydensuojasta ja tietoturvasta ovat aiempina vuosina herättäneet suurta huolta suomalaissa. Vanhasen mukaan Koronavilkun latausten suuri määrä osoittaa, että asia ei ole enää ongelma.

”Satelliittipaikantamiseen perustuvan tieveron rinnastaminen Koronavilkku-sovellukseen, jonka on kerrottu toimivan keräämättä paikkatietoa, on vastuutonta. Kyseessä on täysin eri asia. Suomalaiset suhtautuvat kansainvälisten autojärjestöjen aiemmin teettämän tutkimuksen mukaan kaikkein kielteisimmin paikkatietoperusteiseen verotukseen.”

Vanhasen mukaan tieverotusta kompensoitaisiin tulonsiirroilla muun muassa niin, että pienillä sorateillä maksu olisi pienempi kuin valtateillä ja moottoriteillä. Vanhanen perusteli asiaa oikeudenmukaisuudella, sillä nyt syrjäseutujen autoilijat maksavat hänen mukaansa runsaasti liikennöityjen teiden kunnossapidon.

”Valtion omistamien teiden liikennesuoritteesta sorateiden osuus on kolme prosenttia. Kyllä vilkkaasti liikennöidyillä teillä ajavat maksavat erilaisten verojen muodossa käyttämiensä teiden kunnossapidon ja paljon muuta”, Nieminen huomauttaa.

”Liikenneviraston mukaan Suomessa on 359 703 kilometriä yksityisteitä, mikä on noin 80 % Suomen tieverkosta. Näiden teiden kunnossapito ja rakentaminen katetaan jo nyt pääosin tiemaksuilla.”

Vanhasen mukaan kalliimpaa tieveroa pistettäisiin maksamaan ne, jotka asuvat toimivan joukkoliikenteen alueella.

”Kuka määrittelee, missä on toimiva joukkoliikenne? Edes pääkaupunkiseudulla joukkoliikenne ei toimi joka suuntaan ja matka-ajat ovat helposti kohtuuttomia. Auto on usein kaupunkiseuduillakin ainoa mahdollinen tapa saada arjen askareet hoidetuksi”, Nieminen sanoo.

Auto on ollut vuosikymmeniä valtion lypsylehmä verotuksessa. Nyt näyttää siltä, että samalle apajalle ovat ilmoittautuneet suuret kaupungit, kuten pormestari Jan Vapaavuoren Helsinki ja valtiovarainministeri Vanhasen esittelemänä alueet.

”Helsinki ajaa nyt ruuhkamaksuja kovalla kiireellä, kun on selvinnyt, ettei niillä olisi juurikaan vaikutuksia ilmastonmuutoksen torjunnassa ja digitalisaatio parantaa ruuhkien hallintaa ja lisää etätyötä. Ruuhkamaksussa eli uudessa Helsinki-verossa tavoitteena onkin saada muiden kuntien asukkaat maksamaan veroja Helsinkiin. Sama suunnitelma on alueellisen tieveron takana eli verot naapurin maksettavaksi”, Nieminen arvioi.

Suomen MM-rallin ja Nesteen yhteistyö päättyy, kun Neste jää pois Suomen MM-rallin nimikumppanin paikalta. Yli 26 vuotta kestänyt yhteistyö on poikinut useita yhteisiä menestystarinoita. Uusi aikakausi tarkoittaa perinteikkäälle suomalaiselle suurtapahtumalle brändin uusiutumista tulevan vuoden tapahtumaan.

– Arvostamme suuresti AKK:n, FIA:n ja MM-sarjan promoottorin kanssa tehtyä pitkäaikaista yhteistyötä. Nesteen liiketoiminta on muuttunut viimeisen vuosikymmenen aikana, ja tavoitteenamme on tulla yhdeksi maailman johtavista toimijoista uusiutuvissa ja kiertotalousratkaisuissa. Olemme nyt uudistaneet myös brändistrategiamme tukemaan tätä ja toimintaamme kohdealueillamme. Osana uudistusta tarkastelimme myös sponsorointiamme ja päädyimme luopumaan MM-rallin Suomen osakilpailusta. Haluamme kiittää lämpimästi edellä mainittujen tahojen lisäksi myös kilpailevia talleja, tuhansia vapaaehtoisia, sekä rallifaneja, jotka ovat olleet vuosien ajan luomassa unohtumattomia Neste Ralliin liittyviä elämyksiä. Toivotamme mitä parhainta menestystä Suomen MM-rallille myös jatkossa, toivottaa Nesteen markkinointijohtaja Sirpa Tuomi.

– Tämä on yhden aikakauden päätös, jota muistelemme yhdessä tyytyväisinä, osin haikeinakin. Olemme jättäneet pysyviä jälkiä sekä suomalaiseen urheilumaisemaan että kansakunnan muistiin. Kasvattaneet yhdessä Suomen MM-rallin arvoa, asemaa ja vaikuttavuutta – sekä kansallisesti että kansainvälisesti. Kehittyminen ja uuden ajan haasteisiin vastaaminen edellyttää aika ajoin isoja muutosratkaisuja. Kiitämme kaikesta lämpimästi Nestettä ja jatkamme suomalaisen autourheilun kruununjalokiven rakentamista kohti tulevia vuosia vahvan kumppaniverkostomme kanssa, kuvailee Markus Häkkinen, AKK Sports Oy:n vt. toimitusjohtaja.

Uusi aikakausi näkyy viestinnässä konkreettisesti jo loppuvuoden aikana, kun muun muassa rallin kanavat päivitetään uudelle nimelle. 29.7.-1.8.2021 ajettava Suomen MM-ralli tarkoittaa tapahtumalle jo 70. juhlavuotta Keski-Suomen sorateillä.

Suomessa marraskuussa esiteltävä uudistunut Kia Stonic on hinnoiteltu. Stonic-malliston hinnat alkavat 18 990 eurosta.

Vuonna 2017 esitelty Stonic on kuulunut Kian myydyimpien mallien joukkoon Suomessa. Mallin suosiota kasvattaa uusi bensiinikäyttöinen 48V kevythybridijärjestelmä, joka esiteltiin uudistuneessa Rio-mallissa syksyllä.

”Uudistunut Kia Stonic laajentaa Kian sähköisten mallien tarjontaa. Uusi kevythybridiversio vahvistaa Stonicin asemaa B-segmentin SUV-markkinoilla, joka on yksi kilpailluimmista luokista. Stonicin menestystä tukevat uudet vähäpäästöiset voimalinjat, uudet mukavuus- ja turvallisuusvarusteet, palkittu muotoilu sekä Kian ainutlaatuinen 7 vuoden tehdastakuu”, sanoo Kia Brand Director Rami Kittilä.

Uudet voimalinjat ovat pudottaneet Stonicin CO2-päästöjä jopa 14 g/km mallivaihtoehdosta riippuen. Uusi kevythybridijärjestelmä hyödyntää 1.0 T-GDI -bensiiniturbomoottoria (120 hv). Järjestelmä maksimoi polttoainetaloudellisuuden avustamalla kiihdyksissä sekä vastaavasti keräämällä liike-energiaa jarrutuksissa. Stonicin kevythybridin hinnat alkavat 23 995 eurosta.

Stonic-mallisto koostuu kolmesta eri varustetasosta: LX, EX ja TX. Uusina mukavuus- ja turvallisuusvarusteina autoon on saatavana muun muassa mukautuva vakionopeudensäädin, kaistallapitoavustin, LED-ajovalot ja 8-tuumainen monitoiminäyttö suomenkielisenä.

Kia Stonic saapuu Kia-jälleenmyyjille marraskuun alussa.

Liikenne- ja viestintäministeriö julkisti tänään fossiilittoman liikenteen tiekartta -työryhmän loppuraportin. Raportin suurin ongelma on hyvin puutteelliset vaikutustenarvioinnit, jotka eivät anna tarpeeksi eväitä päätösten tueksi.

Liikenne- ja viestintäministeriön vetämä työryhmä on valmistellut Suomen tiekarttaa kohti fossiilitonta liikennettä viime vuoden lopulta alkaen. Työn loppuraportti julkaistiin tänään 27.10.2020. Autoliitto oli mukana työryhmässä, jossa oli lähes 30 jäsentä. Autoliitto jätti loppuraporttiin eriävän mielipiteensä 13.10.2020, jossa todettiin, että Autoliitto ei voi sitoutua tämän työryhmän suosituksiin tai johtopäätöksiin.

Keskeisin syy Autoliiton eriävään mielipiteeseen on puutteelliset vaikutustenarvioinnit. Ilman kattavaa vaikutustenarviointia eri toimenpiteitä ei voi asettaa keskinäiseen järjestykseen eikä niiden seurauksia kotitalouksien ja yritysten toimintaympäristöön ole selvitetty.

”Nyt on arvioitu ainoastaan eri keinojen päästövähennyspotentiaali, ja sitä, mitä vaikutuksia niillä on valtiontalouteen. Dynaamisia kokonaisvaikutuksia kansantalouteen ei ole juurikaan selvitetty”, Autoliiton toimitusjohtaja Pasi Nieminen toteaa.

Toinen keskeinen syy eriävään mielipiteeseen on se, että samaan aikaan tämän työryhmän kanssa samojen asioiden parissa työskentelee valtiovarainministeriön verotyöryhmä ja parlamentaarinen Liikenne 12 -työryhmä. Kokonaistilanteen arviointi on mahdotonta, ellei näiden kaikkien työryhmien lopputulemia katsota yhtenä kokonaisuutena.

”Esimerkiksi tästä sopii tievero, josta tämä työryhmä toteaa ympäripyöreästi, ettei sen aika ole nyt, mutta samaan aikaan asiaa selvitetään valtiovarainministerin toimeksiannosta valtiovarainministeriön verotyöryhmässä”, Nieminen sanoo.

Keskeisiä keinoja siirtymässä fossiilittomaan liikenteeseen ovat biopolttoaineet, autokannan uudistumisen nopeuttaminen kannustimilla, latausinfran rakentamisen tukeminen, kaasu, vety ja synteettiset polttoaineet. Kaikissa niissä maissa, joissa on edistytty keskimääräistä nopeammin liikenteen päästöjen vähentämisessä, on taustalla merkittävä valtion suora- ja epäsuora taloudellinen tuki.

”Valtion täytyy itse arvioida ilmastonmuutoksen torjuntaan käytettävät resurssit ja hinta, minkä se on valmis maksamaan muutoksesta. Mikäli valtio pitää kiinni korkeasta liikenteen verotuksesta, niin kotitaloudet pitävät kiinni vanhoista autoistaan eikä päästötavoitteita ole mahdollista saavuttaa”, Nieminen toteaa.

Lue lisää:

Autoliiton näkemyksiä fossiilittoman liikenteen tiekarttaan www.autoliitto.fi/fossiilitonliikenne

Autoliiton eriävä mielipide www.autoliitto.fi/tiedote/eriava-mielipide-fossiilittoman-liikenteen-tiekartta-tyoryhman-loppuraporttiin

Seitsemännen kauden Kaasujalassa haastattelussa Robin Packalen ja taitoajokisan aloittaa Miss Suomi 2.perintöprinsessa Noona Pölkki.

Valmet Automotive käynnistää tänään 400 autonrakentajan rekrytoinnin Uudenkaupungin autotehtaalle.

Yritys reagoi nopeasti lisääntyneeseen autojen kysyntään, ja toteuttaa rekrytoinnin kiireellisellä aikataululla. Valmistusmäärien nousun jatkuessa uudet autonrakentajat tarvitaan töihin jo tammikuun loppupuolella. Haku on avattu Valmet Automotiven kotisivuilla.

Valmet Automotive käynnistää talouden nykytilanteessa erittäin poikkeuksellisen, suuren rekrytoinnin. Tilanteen taustalla on Uudenkaupungin autotehtaan nopeasti kirkastuneet näkymät. Loppukesällä alkanut tuotantomäärien kasvu jatkuu ja asettuu tammikuussa tasolle, jolla tuotannon eri tehtäviin tarvitaan 400 uutta autonrakentajaa.

Rekrytoinnin aikataulu on erittäin haastava, sillä aikaa 400:n uuden työntekijän rekrytoimiseen on vain seitsemän viikkoa, jotta henkilöt ehditään kouluttaa tehtäviinsä. Rekrytointialueena on jälleen koko Suomi, ja suunnitelmana on kohdistaa huomiota ja toimenpiteitä varsinkin korkean työttömyyden alueille.

Suomen talouden epävarmuus ei ole vielä näkynyt hakijamäärien merkittävänä nousuna. Valmet Automotiven viesti on, että rekrytointimme on tässä tilanteessa poikkeuksellinen tilaisuus työllistyä Suomessa, ja tarjoaa joustavan mahdollisuuden esimerkiksi alan vaihtoon, kertoo Valmet Automotiven valmistusliiketoiminnan johtaja Pasi Rannus.

Lisähaasteen rekrytointiin tuo korona, jonka vuoksi kampanjatoimenpiteet tulevat siirtymään yhä selkeämmin verkkoon. Kampanjaa markkinoidaan verkon eri kanavissa, ja esimerkiksi tapaamiset toteutetaan virtuaalisesti muun muassa webinaarien avulla. Haku tehtäviin tapahtuu Valmet Automotiven verkkosivuilta.

Lisähenkilöstöä tarvitaan kaikille autotehtaan tuotanto-osastoille eli korihitsaamoon, maalaamoon, kokoonpanoon ja sisäiseen logistiikkaan. Valmet Automotive kouluttaa kaikki hakijat tehtäviinsä. Aiempaa työkokemusta arvostetaan, mutta autoalan ei tarvitse olla hakijalle ennestään tuttu.

Valmet Automotive laajentaa Salon akkutehtaan tuotantokapasiteettia vastaamaan akkupakettien kasvavaa kysyntää. Tehtaan laajennukseen liittyvän tuotannon kasvun myötä tehtaan henkilöstömäärän arvioidaan kaksinkertaistuvan lähivuosina. Akkutehtaan laajennustyöt ovat jo käynnistyneet, ja ne valmistuvat kesällä 2021.

Laajennusprojektissa Salon akkutehtaalle valmistuu uusi tuotantolinja, ja logistiikkatoimintojen tiloja laajennetaan kasvavan tavaraliikenteen mukaisesti. Laajennuksen myötä sekä tehtaan valmistusmäärät että valmistettavien tuotteiden valikoima kasvavat. Lisäksi Valmet Automotive ottaa käyttöön merkittävän määrän Salo IoT Campuksella aiemmin tyhjänä ollutta toimistotilaa.

Akkupakettien tuotanto on noussut Salon akkutehtaalla ennätystasolle. Akkutehtaan toiminnasta vastaavalla Valmet Automotiven EV Systems -liiketoimintalinjalla on tällä hetkellä kolme asiakasta, ja uusia valmistussopimuksia arvioidaan allekirjoitettavan jo lähiaikoina. Valmistuspalveluiden lisäksi EV Systems tarjoaa asiakkaille akkujen suunnittelua ja testausta.

Salon akkutehtaalla työskentelee tällä hetkellä noin 200 henkilöä. Tehtaan tuotannon kasvun myötä sen henkilöstön määrän arvioidaan nousevan yli 400 henkilöön vuosien 2021 ja 2022 aikana. Yleisen taloustilanteen huomioiden tämä on osoitus Valmet Automotiven onnistuneesta laajentumisesta akkujärjestelmiin sekä yrityksen palveluihin kohdistuvasta vahvasta kysynnästä.

-Akkujärjestelmät ovat Valmet Automotiven tulevaisuuden merkittävin kasvualue, ja tavoitteemme on nousta keskeiseksi toimijaksi niin akkujen sopimusvalmistajana kuin Tier 1 -tason järjestelmätoimittajana. Salon akkutehtaalla on keskeinen rooli kasvusuunnitelmissamme, kertoo Valmet Automotiven toimitusjohtaja Olaf Bongwald.

Valmet Automotive arvioi, että sen akkuihin ja muihin sähköisen liikenteen ratkaisuihin liittyvän toiminnan liikevaihto saavuttaa tai jopa ylittää ajoneuvovalmistuksen liikevaihdon lähivuosien aikana. Valmet Automotiven strategia painottaa kaikilla liiketoimintalinjoilla liikenteen sähköistymisen merkitystä.

Seitsemännen kauden toisessa jaksossa haastattelussa J.J.Lehto ja taitoajokisassa F1-kilpaveneilijä Filip Roms.